Mistä erityisesti pidän tässä talomallissa, on sen ulkoinen vaatimattomuus ja sulautuminen luontoon. Se on vähän kuin piilopirtti, joka ei koreile olemuksellaan. Isot ikkunat ja graafiset linjat ovat ihania. Ikkunat ovat vastakkaisilla puolilla, jolloin luonnonvalo tulvii sisälle.
Huomaa myös, että kuvassa nurmikko rehoittaa luonnollisena, kuten tahtoisin tulevassa talossanikin olevan. En halua tontillemme kovaäänisiä moottoreita saastuttamaan melulla ja öljyllä, kun pihan voi leikata vaikka viikatteella (tosin laiskuus on nykyihmisen perisynti :D).
Sisin on tietysti tärkein, kuten tässäkin talossa. Lattian rajasta alkavista ikkunoista näkyy ympäröivä luonto, joka rauhoittaa mieltäni.
Makuuhuoneessa on myös iso ikkuna. Ikkunat voidaan sulkea puusermeillä, joten verhojakaan ei tarvita. Mikä loistava idea nuo ikkunaluukut, joka tosin ajatuksena on vanha kuin kivi. Tekstiilit kuitenkin vaihtaisin tästä makkarista hiukan luonnonläheisempään suuntaan.
Mustanpuhuva, pelkistetty keittiö on takuuvarmasti avokin haaveissa. Itse ehkä haluaisin keittiön vaaleammaksi, mutta muuten kyllä pidän siitä, ettei ylimääräistä hörhellystä ole paljoa esillä.
Kylläpä haaveilu on ihanaa. Kuinkahan monta vuotta (elinikää) mahtaa kulua, kun istun tuollaisen olohuoneen sohvalla...:D
References: Kannustalo





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti