Uutta ja vanhaa

Työhuone, jossa muhkea sohva (siltä varalta, että alkaa kesken työntouhun väsyttämään).

Eteisessä kapea sivupöytä ja lasijalallinen lamppu. Neutraalin värinen matto (juutti?) ja peiliovet.

Olohuone kirjahyllyllä ja valkoisilla sohvilla. Beigen värinen matto ja muutamia antiikkitavaroita.

Keittiö, jossa aivan mielettömän magee tiskiallas ja hana. Keittiön kaapit myös ihania. I luuuuv!

Tämä tyyli on ilmeeltään jotain muuta kuin mitä Suomessa yleensä harrastetaan. Sopivasti vanhaa ja uutta yhdisteltynä näyttää muuten kivalta. Täällä kun kova askeettinen ja moderni sisustustyyli on ihan ykkönen. Suomessa on helppoa rakentaa talo ja ostella uusia huonekaluja. Luulen, siis vain luulen, että etelämpänä maan hinta nousee ja talonrakentaminen maijameikäläiselle ei ole kovin helppoa, ellei ihan mahdotonta. Siispä sisustus pitää sovittaa vanhoihin taloihin, jolloin ilmeestä tulee elävää, rosoista ja pehmeää. Keskustelin erään brittiystäväni kanssa, joka sanoi, ettei tontteja voi tavallinen pulliainen oikein ostaa. Maan hinta vaikkapa tunnin matkan päästä Lontoosta on vielä huikea. Lisäksi maanomistajat eivät myy kovin helposti, sillä vanha yläluokka omistaa valtaosan Brittein saaren nummista ja kuninkaalliset tietysti loput. Suomessa on siis asiat paremmin, täällä on metsää, metsää ja vähän peltoa. Maa on lähestulkoon ilmaista, kun lähdetään pohjoiseen.

Voi kunpa osaisin tulevaan taloomme yhdistellä sekä antiikkia että vähän uudempaa tyyliä yhteen. Sillä pidän niin kovasti siitä, että valkoisuutta rikotaan jollain rosoisella ja vanhalla, jolloin yleisilme on jopa vähän romanttinen. Mutta sisustuksen suhteen pitää olla vähän varovainen, vai? Kukapa nyt sisustukseen överiyteen voisi kuolla. Jotain voisin kuitenkin oppia tästä kauniista tyylistä, jossa uutta ja vanhaa yhdistellään.


Kuvat: Elle Decor