Talvi on siis tullut ja pohjarakenteita pitää sulattaa edelleenkin, joka tarkoittaa kahdeksan tunnin välein käymistä maakuopassa (sillä sellainenhan kotimme tällä hetkellä on).
Pääsin pitkästä aikaa käymään valoisaan aikaan kuvailemassa ja sain jälleen napattua kuvia kotikadusta ja naapureista. Huomenna tulee se kuuluisa valu, vihdoin ja viimein. Ilmeisesti betoni laitetaan putken avulla teltan sivulta jotenkin. Ei mitenkään helppo työskennellä teltan sisällä, sillä sen korkeus on ehkä 1,5 metriä maksimissaan.
Mikäli emme saa perustuksia valmiiksi helmikuun loppuun mennessä, tulee lisäkustannuksia 1000 euroa Joten, kiirettä pitää (vaikka luulimme koko syksyn, että tässähän on niin paljon aikaa). Rakentaminen tuntuu vaihtelevan pitkältä ajalta. On aikoja, jolloin aika matelee etanan vauhdilla. Ja ne tärkeät välivaiheet, kun pitäisi saada jotain aikaiseksi, menevät ohi salamannopeasti.
Varoitus, paljon metsäisiä kuvia luvassa...
 |
| Teltta hengittää kosteutta melkoisesti. |
 |
| Kotikuja päätielle päin. |
 |
| Kotikuja toistaiseksi ainoisiin naapureihin. Tuota toista rakentaa mieheni tuttava, joten kuinka pieni onkaan maailma... |
 |
| Metsää takapihalta. |
 |
| Pakettiauto parkkeerattu sirkusteltalle. |
 |
| Oikealla makuuhuoneiden maisemaa. |
 |
| Kotitie, jota virallisesti ei vielä kartalta löydy. |
 |
| Ja naapureista käsin kuvattua työmaata. |
 |
| Samoja nurkkia. |
 |
| Mies ruuvailee lamppua, joka tulee teltan sisälle valaisimeksi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti